Fröbelinpalikat viihdyttää poikia sen aikaa että mamma istuu koneelle. Jotta dvd-hetki olisi vieläkin kehittävämpi, tämä hyvä äiti antoi marakassit yleisölle jotta voivat soittaa mukana. (no okei ei löytynyt ku yks marakassi muttei sitä kukaan kauaa soittanutkaan).
Ulkona on kaunis kuiva syyssää, täytyy kai mennä sitä haistelemaan piakkoin. Pitäis vaan taas keksiä joku iltaruoka, plääh. Ulkonakaan ei meinaa keksiä mitään tekemistä. Yleensä käydään takapihan metsikössä, siellä on paljon sammalta ja pikkusieniä joita pojat lyttää. Tänään löydettiin pari kanttarelliakin :o Ojista ongitaan kaloja monta kertaa viikossa keppien kanssa. Metsässä on kyllä kaunista kun maa on sammaleen peitossa, kamera pitäis olla mukana. Järkkäriä ei jaksa raahata ja pikkupokkari ei oo niin hyvä.
Viikonloppu oli mukava. Rentouttavaa kun ei ollut mitään ihmeellisiä menoja(onko meillä edes koskaan?) ja Samukin oli vapaalla molemmat päivät. Ihanaa kun joku toinen siivoaa keittiön ja pesee kakkapyllyn.
Retkeiltiin lähistöllä olevalle kalliolle(reilu 1km matka ehkä mut lasten kaa hidas) makkaroiden kanssa, nuotio tulille ja makkarat keppien päähän. Matkalla ihastelin vanhaa taloa.
Koti tuntuu heti paljon viihtyisämmältä kun on jaksanut välillä kerätä leluja. Olohuoneen tapettikaan ei enää jostain syystä tunnu liian romanttiselta. Ihan ok se on. Saahan sitä kuvioita olla. Jännä miten maku saattaa vaihdella päivästä toiseen. Ja kuitenkin yleensä päätös joka on joskus tehty ja joka jossain vaiheessa saattaa tuntua siltä että miten minä tuollaisen valitsin, on lopulta kuitenkin ihan hyvä. Jos hetken mielijohteesta alkaisi aina vaihtamaan tapettia ja sohvia niin sitä sais tehdä aika usein. Onneks ei oo rahaa :D
Me ei olla ostettu pitkään aikaan uutena mitään huonekalua. Ylipäätään täällä Jaakkolassa on melko samat kalusteet ku Jyväskylän rivari-asunnossa oli. Osa kyllä meni lainaan ja lahjoituksina uusiin osoitteisiin. Myöskään yhtään verhoa tai mattoa ei tarvinnut tänne ostaa. Eikä lamppuakaan! Niitäkin jäi "yli" sen verran että moni lähti kiertoon. eilen Samun sisko haki meidän aitasta yhden nojatuolin jonka pelastin takapihan tallista :) Musta on hyvä että tavarat saa uuden kodin, vaikkakin osan lupasin antaa vaan lainaan ;).
Niin ja siitä "maun vaihtelusta". Kesällä maalaisromantiikka nostaa päätään. Virkattu sängyn peitto näytti ihanalta, samoin pitsipöytäliina pihalla, häämekko ovenkarmissa roikkumassa ja sitä rataa. Sitten saapui syksy ja päiväpeitto lensi kaappin, häämekko koristamaan pukuhuonetta. Mustaa tekee mieli. Mustaa ja valkoista. Ja sitten keväällä yleensä ahdistuu että eikö oo muuta kuin mustaa. Toisaalta se on vaan kivaa vaihtelua! Ja niitä kirkkaita värejä olen kaivannut jo nyt, ja niitä onkin kiva tuoda esille vaikka vessan pyyhkeissä. Tai olisi jos olisi kivoja pyyhkeitä ;)
Arto osti vanhaN talon. Siinä riittää rempattavaa ja mietittävää. Millainen keittiö esimerkiksi. Jos mun pitäisi valita nyt itselleni keittiö, haluaisin ehkä hyvin pelkistetyn ja modernin. Vanhoja kalusteita toki. Entäs sitten, harmittelisinko kesällä että olisi pitänyt valita maalaiskeittiö?
