ankeeta, ah niin ankeeta.

Järkyttävää tää pimeys. 

Ei kertakaikkiaan jaksa mitään vaikka olis nukkunut  hyvin.

Silmät ei jaksa katsoa. 

Jumpankaan jälkeen ei ole lainkaan virtaa niinkuin alkusyksystä.

Kotona näyttää ankealta ja peilistä katsoo väsynyt ja roikkuva naama.

Kera finnien.

Hiukset menee päätä myöten likaisina ja sähköisinä, en käsitä miten ne voi olla

tällaiset vaikkei ole edes pakkasta.

(Uusi väri on ihan ookoo, näyttää vaan siltä että olisi ollut joskus sähäkkä oranssi. 

Tällainen vaaleanruskean ja oranssin välimuoto, ei mitenkään hehkuva.

Katotaan miltä näyttää useamman pesun jälkeen..)

Tulis ees lunta, toisi valoa sisällekin.

Pakko valittaa ja kirjoittaa, että voi sitten kevällä katsoa miltä marraskuussa tuntui!

Mutta Aati oli kerhossa yksin tänään. Sanoi että alussa oli vähän itkettänyt mutta sitten se meni ohi :)

ikävä kesää

Tänään otettiin Aatin siteet kädestä pois, aika hyvältä näytti jo. 

Mulla oli maailman väsynein päivä. En tajua miten voin ollaki niin väsynyt. Ja kamala päänsärky. Illalla vasta oli parempi olo. Mietin menenkö huomenna päivystykseen taas. 

Lääkekuuri poskiontelotulehdukseen loppu sunnuntaina mut ääni narisee vielä ja nenänvartta jomottaa.. Voi olla että nää on vaan jälkimaininkeja mutta kun kuukauden oon jo potenut jotakin aina niin helpottavaa olisi tietää että auttoiko kuuri. Plääh.

Mä en oo kyllä ollenkaan syksyihminen. En osaa yhtään nyt nauttia tästä pimeästä ja märästä (vaikkei pahin pimeys vielä ole edes tullut!) Väsyttää vaan ja on paljon ankeampaa, ajattelen vaan aurinkoa ja lämpöä ja voi miten oli helppoa lähteä ulos ja niin edelleen. Edes kynttilöitä en meinaa saada ulkolyhtyihin loistamaan. Sisällä sentään oon poltellut aika paljonkin, samoin takkaa ja leivinuunia saa taas lämmitellä seuraavat puol vuotta hyvinkin.

Vois ehkä putsata ton takan luukun, näkyis ehkä tulikin!

kuulumisia

 Tällä viikolla ei ole meinannut ehtiä koneella käymään. Neuvolaa ja kerhoa, ulkohommia (porkkanoiden nostoa, marjankeruuta, luumuja.) Vasikatkin popsivat heinää aikalailla, enkä ole lainkaan niin hyvä kaatamaan heinää pellolta kuin tuo (viikate)mieheni. Onneksi heinä on  nyt pitkää, kohtuu nopsaan saa kottikärryn täyteen. Mutta kyllä nuo karvakorvat mieluusti muutaman kärryllisen päivässä popsii! Huomenna olis tuon viikatemiehen synttäripäivä ja illalla me&i-vaatekutsut. Lahjaideoita? Aamulla yritän navetalle, en oo mukamas kerinnyt sinnekään taas.

 Oman aikansa ottaa tuo kaksivuotias kuivaksiharjoittelija joka jostain syystä kakkaa nyt mielummin housuun kuin pottaan. Pissalla taas käy mieluusti hyvin oma-aloitteisesti, pöntöllä ja seisaaltaan. Siinä saa sit vessaa kuurata vähän väliä. "Koita tähdätä sinne veteen!"

 Itseä alkaa välillä turhauttamaan tää kotona olo, pojille tekisi hyvää olla jonkun muunkin kuin äidin kanssa, toisaalta taas tuntuu muka niin vaikealta jotkut hoitokuviot kun keskustaan on 7km ja mitä sitten tekisi rahaa hankkiakseen, lähihoitsun hommia vaiko navettahommia. Mieluusti opettelis tota ammuhommaa, mutta mutta. Riittäskö siitä sitten palkkaa. No, ei tässä sentään tuli hännän alla oo. Kahtotaan.

 Mutta eilen oli niin aurinkoinen ilma että pojat halusivat viltin pihalle kuin kesällä konsanaan, pikkulegot ja kirjakasan myös!

 

väsytys

Huh kun voikin nukuttaa. 6.30 heräsin aamu-lypsylle, huonojen yöunien jälkeen. Iltalypsylle meinasin kyllä myös mennä mutta jalkoja pakottaa ja silmät ei pysy auki, jopas nyt raihnaiseksi veti. Ei tän nyt niin rankkaa pitäis olla :D

Pojille piti laittaa dvd pyörimään, että sain istua koneelle hetkeksi. Nyt vois kyllä käydä vähän kitkemässä onnetonta kasvimaata.

Pinaattilettuja oli lauantai-iltana ruokalistalla. Hyviä oli.

pinnaton

on ne nättejä

on nääkin.

Kamala päivä. Aivan liian vähän hermoja. Huomenna parempi. Saisko jostain pitempää pinnaa? 

Mä kun luulin olevani tyyni ja pitkämielinen ja lempeä. Hah.

Onneksi on mies joka tulee kotiin, leikkaa pihalla kasvavan viidakon ja lämmittää puusaunan ja paistaa lettuja <3 kaikki oli heti paremmin.

päiväkirjamerkintä

Kiva päivä. Vapaa päivä. Kun aamulla tajuaa että kaupat on kiinni, tuntuu lomalta. Saa luvan kanssa pysyä kotona tai jotain sellasta. Hiukset likaisina ilman meikkiä, suurin osa päivästä ulkona helteessä. Poskipäät punoittaa, hattu olis ollut tarpeen. Pitäisi ostaa joku kesäolkihattu. Viimevuotinen hajosi.. 

Ja Suomikin voitti! Hyvä päivä. Vaikka aika monta kertaa siivosin tahallaan ja tahattomasti kaadettuja juomia, sinne tänne pissailtuja pissoja ja muuta peruskauraa.

Ruutulattia on kiva.

rakasta kierrätystä

Ystäväni kertoi että hiuslakkapullot ynnä muut metalliset pullot voi laittaa metallinkeräykseen! Kuinka kamalaa, mä olen laittanut aina vaan roskikseen tajuamatta ollenkaan. Taas nakkasin tyhjän pullon roskiin, kunnes tajusin mokani ja noukin sen pois.

Maalla asuessa toivoo usein että kunpa jäteauto kävisi pihassa ja veisi roskat. Jotenkin tuntuu hurjan työläältä kuskata roskia parin kilsan päähän jätepisteeseen vaikkei se edes vie kauaa! Etenkin lasin ja metallin ja lehtiroskien kiikutus ottaa koville ja siksi kertyvät läjöiksi sinne ja tänne. Kun omat roskat pitää itse viedä pois, huomaa kuinka paljon jätettä sitä tuottaakaan.. Poltetaan kyllä kaikki mitä polttaa voi, se on etu sentään, mutta aika paljon muovijätettä tulee mm liharasioista!

Viimeksi roskia viedessä pelastettiin roskalavan vierestä lapio, metallinen kori, pikku sinkkiämpäri ja kaksi outoa kukka/lyhtytelinettä. Ajattelin että jos itsellä ei ole käyttöä niille niin laitetaan eteenpäin mutta ei sentään kaatopaikalle ehjää tavaraa!

---kireällä---

Rasittava päivä. Ja kello vasta 12:50. Ottaa vaan kamalasti päähän! Hermot on kireellä! Eikä vaan lapsille vaan ihan muuten vaan. Rasittavaa. Niin kaunis ilmakin. 

Haluisin saada kodin jotenkin kuosiin (mutten millään jaksais!), keittiön lattia on PAKKO pestä, niin tahrainen. Samoin vessan. Näyttäis siltä että joku on eilen(?) kaatanut omatoimisesti pissan pönttöön potasta. Ja mennyt himpun ohi.. Imuroin jo puoli taloa, mutta imuripussi on kamalan täynnä. 

Tavaraa on aivan likaa, silti haluaisin kirppikselle. Pojat riekkuivat ikkunassa niin että verho lähti alas.

Aamulla sai taistella ensitöikseen silmätipoista. Ne on sellaista jähmeistä tököttiä jota ei niin vaan tiputeta 2vuotiaan silmiin joka hyörii ja raivoaa ja pitää silmiä visusti kiinni. Olisimpa tajunnut kysyä jotain nestemäisempää joka hulahtaa silmään edes vähän itsestään. Aargh. 

Sitten sai tapella päivävaatteet herran ylle. Aati meni ulos ja laittoi oven kiinni. Benjamilla oli sormet oven välissä. Ja ovi meni lukkoon! Onneksi oven välissä on tiiviste, ettei nyt ihan poikki sormet menneet.

Benjam tuli ennen aikojaan pihalta sisälle kuraiset kumpparit jalassa ja oli pudottanut järkkärin lattialle. Laattalattialle! En käsitä miten kamera voi vielä toimia. Luojan lykky.

Samuelin pitkät työpäivätkään ei oikein ilahduta. Vähintään 12h. Eivätkä ainakaan tässä kuussa lyhene. Eivätkä seuraavassa, eivätkä sitä seuraavassa, eivätkä sitä seuraavassa. Päinvastoin. Kevät ja peltotyöt, kesä ja peltotyöt, syksy ja peltotyöt.

Joo ja siis kaikki on hyvin. Kaikki ollaan hengissä. Kaikki ollaan kutakuinkin terveitä. Ruokaa on toisin kuin Afrikassa. Mutta välillä pitää kirjoittaa muistiin näitä rasituksia :)

hemma

Kotona. Kiva pikku vappuloma Mäntsälässä. Munkkia ja simaa, serkkujen vappupallot. Vapunaattona Anttilan asuinalueella tuoksui makkara. Ihmiset virittelivät grillejään. Ihanasti aurinkoakin.

Kotona ei ollut enää hitustakaan lunta(onneksi). Orvokkeja pitäisi ostaa meillekin, laitoin siskolle muutaman kukan ulos kattilaan. Kassien purkua ohjelmassa seuraavaksi jahka tästä koneelta selviän :)

Lakanat ripustin ulos kuivumaan, taitaa se kesä vihdoin tulla ! Trampoliini kasassa, pihakeinu omalla paikallaan. 

Yksittäisiä lauseita.

kesäkukkia odottelevat

reissuun

Huomenna lähdemme poikien kanssa Mäntsälään. Mukavaa vaihtelua arkeen. Etenkin kun törmäsin äsken keittiössä hiireen. En ihan kirjaimellisesti, jäi sentään puoltoista metriä väliin. En jaksa näitä hiiriä!

Siskon ihana Emmi 9v saa tuliaisiksi kirppispaidasta ompelemani pöllötyynyn. Toivottavasti pysyy kasassa, huonoa tikkiä tekee meidän kone. Annoin tämän joskus aikoinaan Samuelin siskolle, se vei sen tässä taannoin kirppikselle ja nyt se on tyyny. Pöllöt metsästää hiiriä, oliskohan pitänyt jättää tää meille. Tanja ilahtuu kun kannan sinne roinaa kassikaupalla ;o

Jos Mäntsälässä ei tule törötettyä koneella niin mukavaa viikkoa suurensuurelle lukijakunnalleni ;)

Postimies Pate

Aika symppis !

Joskus olen lukenut jostain että unia ei pitäisi kertoa muille, ketään ei kiinnosta. Kerron silti. Näin unta että haukkasin Patelta nenän pois. Olin hyvin harmistunut, Patesta tuli ihan erinäköinen ilman pitkää nenää. Miksi menin puraisemaan sitä? Enhän minä aikuinen nainen voi leluja tärvellä. Olin hyvin pettynyt. Miten selitän tämän muille? Laitanko lasten syyksi? Se olisi liian epäreilua. Miksi minun piti haukata nenä, sehän oli ihan turhaakin, miksi miksi miksi!. Voi voi voi.

Aamulla katsoin Paten nenää ja hui kamala, se näyttää siltä että se saattaisikin irrota! Pieni halkeama! Se olikin enneuni! Nyt täytyy pitää Patesta hyvää huolta ettei vaan nenä irtoa.

----------

Pöly ja hiekka imuroitu ja jääkaapin ovenkin kehtaa taas avata. Talvikengät ja vaatteet on hivuttautunu pikkuhiljaa aittaan, kaikkea ei toki voi vielä laittaa, täällä voi edelleen laskea mäkeä ja hiihtäjäkin näkyi viilettävän pellolla. Nyt pylly ylös ja tavarat paikoilleen(edes suurin osa)että mahtuu illalla pari Samun kaveria saunomaan. B nukahti päiväunille ja A haluaa katsoa nallepuhia. Kamerakin olis hyvä ladata niin saisi kuvia. Ja laittaa takkaan tulet. Ja tehdä mustikkapiirakka. No, ei se to do- lista nyt niin kamala olekaan. Huomenna olis hieroja -jee- ja ajattelin menisinkö aamulypsylle.

Tää yks miniäijä saa hermot välillä kiristymään, ensin saa taistella ulkovaatteet päälle ja sitten se vielä ampaisee keittiöön ja touhuaa omiaan.

mietiskelyä

Mietin illalla sängyssä,että millaista blogia joku afrikkalainen köyhä kotiäiti pitäisi jos hällä olis läppäri savimajassaan. Mistä se kirjoittaisi ja mitä kuvaisi! Tuskin ainakaan pohtisi uusia keittiön tuoleja taikka esittelisi uutta mattoa, lamppua, sänkyä, pöytää, naulakkoa, astiasarjaa. Ehkä sillä olisi väsyneitä postauksia työnteosta ja lastenkasvatuksesta. Ja ehkä se kuvaisi lapsiaan, laittamaansa ruokaa, ystäviä ja sukulaisia, kotieläimiä ja luonnon ihmeitä. Aikaisia aamuja ja veden hakua. En usko että se ainakaan kamalasti valittaisi. Ehkä se haaveilisi paremmasta tulevaisuudesta, lasten koulunkäynnistä ja uudesta vuohesta. Puhtaasta vedestä ja uusista kankaista.

Savimajassa ei ainakaan tuskailtaisi miten tavaraa on liikaa.

23:51

Kello lähenee kahtatoista. Pojat nukkuu. Katson samalla dokumenttia Veikka-pojasta joka on sairas. Maitoa juo letkun avulla ja mahassakin on joku nappi jonka kautta annetaan lääkettä. Kiitän että omat pojat on terveitä. Vaikka terveys ei ole elämässä tärkeintä niin kyllä sitä helpommalla selviää arjesta. Nyt kyllä mentävä itsekin nukkumaan ettei ole väsymyksestä turhan äkäinen. Huomenna saadaan isi kotiin! Ihanaa. Mä vaan jään tänne lisäilemään kuvia menetettyjen tilalle, marraskuussa mennään, jee! Onneks en oo kamalan kauaa blogia kirjoittanut.. Hyvää yötä ja mukavaa viikonloppua!

pitkästä aikaa

(Mitenhän tota otsikko kuvaa sais vähän järkevämmän kokoiseksi.. vai olisko parempi ilma kuvaa. oon huono säätämään mitään.)
Päivät menee pikavauhtia ja illat sitäkin nopsemmin, paitsi poikien nukkumaan laitto ja nukuttaminen, krooh se kestää liian kauan.
Viikonlopun Tallinnan reissu oli tosi kiva. Mä kun en ollut Virossa koskaan edes käynyt niin siksi etenkin oli hyvä käydä :) Hotelli oli virolainen, ja ihan ok. Kaksi yötä hotellissa nukuttiin, lauantaina seikkailtiin eläintarhaan ja sunnuntaina kierrettiin vanhaa kaupunkia. Mä oli kuvitellut vanhan kaupungin ehkä enemminkin kauniisti ränsistyneeksi, kuin mitä se oli. Hienoja taloja ja kirkkoja siellä kyllä oli! Pojat jakso tosi hyvin, ei tullut kiukkukohtauksia kenellekään(ei isoille eikä pienille.) Hotellissa kun harvemmin käy niin sen hohto säilyy, kivaa olisi mennä taas Samun kanssa kahdestaankin joskus.

Samun isä oli tilannut saman rakennusarkkitehdin, joka suunnitteli Heiskalan navetan, katsomaan Ylätaloa ja samalla Heiskalaa. Se oli jo vanhempi mies eikä ehkä ihan niin innovatiivinen kuin olisin toivonut. Ylätalon tupaa ihasteli kovasti. Sanoi että sauna ja kylppäri pitää repiä auki ja katsoa mitä löytyy, muta sen mielestä siellä voisi hyvin asua ja että mm pinkopahviseinille ei kannata tehdä mitään koska ovat ihan hyvät noinkin.

Heiskalan kanssa ei mikään kova kiire onneksi ole(muuten kuin että tarvitsisimme lisää tilaa ;)). Pyysimme sitä setää arvioimaan että kannattaako koko Heiskalaa remontoida vai tehdäänkö uusi. Siellä kun pitäisi rempata sisäpinnat, ulkopinnat ja uusia seinien eristeet jne jne ja kun siitä ei oikein meinaa millään saada toimivaa. Eteinen on pieni ja ahdas vailla mitään kaappeja, olohuoneeseen mennään keittiön läpi.. Haluaisin kodinhoitohuoneen, vessan pois olohuoneen vierestä, toimivan eteisen ja ehkä myös toisen sisäänkäynnin jossa olis kuraeteinen johon vois tulla navettakamppeilla. Se jeppe sanoi että on siinä ja siinä kannattaako remontoida jos kerta halutaan pohjaakin muokata. Meinasi kuitenkin kokeilla piirtää ja miettiä saako siitä toimivaa ja jos ei oo hyvä iin sit pitäis alkaa katsella sopivia pohjapiirustuksia! Ei meillä mikään pakottava tarve ole uutta saada, mutta nyt olis hyvä sauma tehdä sellainen koti jossa viihtyy ehkä 30vuotta..? (jos olis rahaakin vielä)

Sellasta tänne. Sori kun on huonoa tekstiä, aivot ei vaan toimi. Kummaa tää aika kun vaan väsyttää. Tänään ja eilen olin sentään iltapäivään asti ihan tehokas, siihen se sitten loppui! Samu sanoikin että mun edistyneen kun alkuviikon olin aamusta iltaa ihan naatti. :) Ärsyttävä tunne kun ei meinaa kyetä vaikka petiä petaamaan, kun normaalisti se on ihan kohtuullisen mukavaa ja helppoa.