Rasittava päivä. Ja kello vasta 12:50. Ottaa vaan kamalasti päähän! Hermot on kireellä! Eikä vaan lapsille vaan ihan muuten vaan. Rasittavaa. Niin kaunis ilmakin.
Haluisin saada kodin jotenkin kuosiin (mutten millään jaksais!), keittiön lattia on PAKKO pestä, niin tahrainen. Samoin vessan. Näyttäis siltä että joku on eilen(?) kaatanut omatoimisesti pissan pönttöön potasta. Ja mennyt himpun ohi.. Imuroin jo puoli taloa, mutta imuripussi on kamalan täynnä.
Tavaraa on aivan likaa, silti haluaisin kirppikselle. Pojat riekkuivat ikkunassa niin että verho lähti alas.
Aamulla sai taistella ensitöikseen silmätipoista. Ne on sellaista jähmeistä tököttiä jota ei niin vaan tiputeta 2vuotiaan silmiin joka hyörii ja raivoaa ja pitää silmiä visusti kiinni. Olisimpa tajunnut kysyä jotain nestemäisempää joka hulahtaa silmään edes vähän itsestään. Aargh.
Sitten sai tapella päivävaatteet herran ylle. Aati meni ulos ja laittoi oven kiinni. Benjamilla oli sormet oven välissä. Ja ovi meni lukkoon! Onneksi oven välissä on tiiviste, ettei nyt ihan poikki sormet menneet.
Benjam tuli ennen aikojaan pihalta sisälle kuraiset kumpparit jalassa ja oli pudottanut järkkärin lattialle. Laattalattialle! En käsitä miten kamera voi vielä toimia. Luojan lykky.
Samuelin pitkät työpäivätkään ei oikein ilahduta. Vähintään 12h. Eivätkä ainakaan tässä kuussa lyhene. Eivätkä seuraavassa, eivätkä sitä seuraavassa, eivätkä sitä seuraavassa. Päinvastoin. Kevät ja peltotyöt, kesä ja peltotyöt, syksy ja peltotyöt.
Joo ja siis kaikki on hyvin. Kaikki ollaan hengissä. Kaikki ollaan kutakuinkin terveitä. Ruokaa on toisin kuin Afrikassa. Mutta välillä pitää kirjoittaa muistiin näitä rasituksia :)
sitä kireyttä löytyy silloin tällöin itse kultakin.. trust me. se on osa elämää. <3
VastaaPoista